25 vuotta #MEDIA ohjelman

Milloin Media-ohjelma käynnistettiin ja mikä on sen taustalla?

MEDIA-ohjelma (lyhenne ranskasta: Mesures pour l'encouragement et le développement de l'industrie audiovisuelle) käynnistettiin vuonna 1991. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaisten elokuvien, televisio- ja videotuotteiden levitystä yli rajojen sekä turvata kulttuurinen monimuotoisuus Euroopassa. Sen tavoitteena on myös parantaa eurooppalaisten audiovisuaalisten tuotantojen ympäristöä vahvistamalla kansallista teollisuutta jakamalla tuotantoaan Euroopan markkinoille ja edistämällä niiden välistä yhteistyötä. Nykyään Media on osa EU: ta Luova Eurooppa ohjelmia.

MEDIA-ohjelma käynnistyi 1991-ohjelmassa, ja se tapahtui samaan aikaan kuin Televisio ilman rajoja -direktiivin täytäntöönpano. Se perustui yhteiseen julistukseen Audiovisuaalinen Eureka, hyväksynyt 26-Euroopan valtioiden edustajat ja Euroopan komission puheenjohtaja Pariisissa 2-lokakuussa 1989. Alkuperäinen budjetti oli 310 miljoonaa ecua. Nykyään yli puolet (56%) € 1.46bn Creative Europe -ohjelman budjetista (2014-2020) on omistettu sen Media alaohjelmassa.

Kuinka MEDIA-ohjelma auttaa audiovisuaalialaa?

EU tekee investointeja kehitysprosessin varhaisessa vaiheessa, kun kirjoittajat kehittävät konsepteja ja kirjoittavat käsikirjoituksia. Media-ohjelma kannustaa myös yhteistuotantoon: yhteistuotannolla varustettujen elokuvien levityspotentiaali on kaksi tai kolme kertaa suurempi, koska ne on luotu ja suunniteltu vetoamaan usealle yleisölle. Jotkut MEDIA-ohjelmat ovat erittäin valikoivia, ja tämä tarjoaa laatumerkinnän, joka auttaa lisäämään audiovisuaalisten teosten profiilia ja taloudellista tukea.

Media-ohjelma on myös auttanut kouluttamaan enemmän kuin 20,000-tuottajia, ohjaajia ja käsikirjoittajaa ja antanut heille mahdollisuuden mukautua uuteen tekniikkaan.

Mainos

Toinen alue, jonka Media-ohjelma kattaa, on pääsy sisältöön. Tähän sisältyy jakeluvälineitä, tukea myyntiedustajille / jakelijoille ja tukea elokuvateattereille. Suurin osa MEDIA-ohjelman rahoituksesta (44%) on tarkoitettu muihin kuin kansallisiin jakeluihin ja online-jakeluun. MEDIA auttaa jakelijoita ulkomaisten elokuvien seulonnassa ja tarjoaa rahoitusta markkinointiin, tulostamiseen ja mainontaan, tekstitykseen ja kopiointiin jne. MEDIA tukee myös Europa Cinemasia, joka on 962-elokuvateatterien verkosto ympäri Eurooppaa ja jotka ovat sitoutuneet eurooppalaisten teosten näytökseen. Jokaisesta Europa Cinemas -verkkoon sijoitetusta 1 eurosta syntyy arviolta 13 euroa audiovisuaalialan lisäyleisön kautta.

Lopuksi, EU tukee yleisön kehittämistä kiinnostaakseen kiinnostusta eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin erityisesti edistämisen, elokuvien lukutaidon ja festivaalien avulla.

Tätä työtä tukee kansallisesti verkosto Creative Europe -pöydät kaikissa jäsenvaltioissa ja muissa Media-ohjelmaan osallistuvissa maissa 79-toimistojen avulla tukeakseen mahdollisia MEDIA-hakijoita ja edistämään ohjelmaa paikallisesti.

Mitä elokuvia esimerkiksi Media-ohjelmaa on tuettu 1991: n jälkeen?

MEDIA on rahoittanut perustamisensa jälkeen osaa eurooppalaisen elokuvan koruista. MEDIA on auttanut lupaavia elokuvia laajentumaan ja saavuttamaan kansainvälisen tunnustuksen. MEDIA-rahoitteiset elokuvat, kuten La Grande Bellezza, Slumdog-miljonääri ja Näkemiin Lenin ovat saaneet kriittistä suosiota festivaaleilla ja palkintojenjakoseremonioilla Festival de Cannesilta Akatemian palkintoihin (Oscar).

Vuodesta 1991 lähtien 40 MEDIA-tuettua elokuvaa on palkittu Palme d'Or-, Grand Prix- tai parhaan ohjaajan palkinnolla Cannesin elokuvajuhlilla. Tänä vuonna Cannesissa Media tukee pelkästään virallisen kilpailun 10 elokuvaa 21 elokuvasta.

MEDIA-tukemia elokuvia on tunnustettu myös Euroopan ulkopuolella. Neljä viimeistä parhaan vieraan kielen elokuvan Oscaria palkittiin eurooppalaisille elokuville, joita tukee MEDIA: Rakkausjuttu, La Grande Bellezza, Going, Saulin poika. 2016: ssä 11 MEDIA -tuetut elokuvat saivat 18 Oscar-ehdokkuuksia. Nämä elokuvat ovat: Saulin poika - joka voitti myös parhaan vieraan kielen elokuvapalkinnon Golden Globes Awards -palkinnossa, Carol, Nuoriso, Brooklyn, 45 vuotta, Mustang, Krigen, 100-vuotias mies, joka kiipesi ikkunasta ja katosi, hiljaisuuden ilme, huone, Amy ja Shaun the Lampaat - Elokuva.

Mikä on Euroopan elokuvafoorumi Cannesin elokuvajuhlilla?

Tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlilla komissio järjestää osana Euroopan elokuvafoorumia julkisen konferenssin ”Eurooppalaisten teosten rahoittaminen digitaaliaikana” ja Euroopan elokuvaviraston johtajien kanssa isännöidyn työpajan aiheesta ”Kuinka edistää verkossa eurooppalaisten teosten jakelu kaikkialla EU: ssa ”(Lisätietoja).

Euroopan elokuvafoorumi (EKTR) edustaa alustaa jäsennellylle vuoropuhelulle audiovisuaalialan päätöksentekijöiden ja sidosryhmien välillä. Komissio käynnisti sen 2014-tiedonannossaan Eurooppalainen elokuva digitaaliaikakaudella. Sen tavoitteena on kehittää strateginen toimintaohjelma, joka avaa uusia näkökulmia vastaamaan digitaalisen vallankumouksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. EKTR on suunniteltu johtamaan 2017: n loppuun mennessä konkreettisia mukautuksia eurooppalaisiin rahoitusjärjestelmiin ja selkeitä suosituksia jäsenvaltioille ja teollisuudelle.

Miksi tekstitys ja kopiointi ovat tärkeitä? Kuinka paljon EU-rahoitusta heille on osoitettu?

Mukaan Tuoreessa eurobarometritutkimuksessa, 62% eurooppalaisista katsoo vain elokuvia tai sarjoja, joilla on joko ääni tai tekstitys maansa kielellä (kielillä). Tekstitys ja kopiointi ovat suuri haaste audiovisuaalisten teosten liikkumiselle Euroopassa. Se on myynninedistämisen myötä yksi suurimmista MEDIA-ohjelman kattamista kustannuksista eurooppalaisten elokuvien rajatylittävän jakelun tukemiseksi. Vuonna 2014 MEDIA käytti noin 4 miljoonaa euroa tekstityksiin ja kopiointiin, mikä auttoi noin 500 elokuvaa tavoittamaan uuden yleisön. Komissio on äskettäin korottanut tätä tukea (noin 4.3 miljoonaa vuonna 2015). Se on myös käynnistänyt Euroopan parlamentin tuella kaksi uutta 4.5 miljoonan euron hanketta tekstitysten tukemiseksi (innovatiiviset ratkaisut tekstitykseen, mukaan lukien joukkohaku ja uudet tekstitetyt versiot televisio-ohjelmille).

Mikä on kulttuurin ja luovien alojen takausjärjestelmä ja aikooko se tehdä?

Media tukee myös audiovisuaalialan yritysten rahoituksen saantia uuden välineen kautta Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelmä käynnistetään kesäkuussa 2016.

2014: n ja 2020: n välillä Creative Europe -ohjelma on osoittanut 121 miljoonaa euroa vakuutusmekanismille rahoitusvälittäjille, jotka tarjoavat rahoitusta kulttuuri- ja luoviin aloitteisiin. Tämä johtuu siitä, että rahoituksen saanti voi olla vaikeaa kulttuuri- ja luovalle alalle. Syitä ovat esimerkiksi omaisuuden ja vakuuksien aineeton luonne, markkinoiden rajoitettu koko, kysynnän epävarmuus ja koulutuksen puute - rahoituksen välittäjiltä - toimialojen erityispiirteiden huomioimiseksi. Arvioiden mukaan ilman toimenpiteitä 2014-2020: n rahoitusvaje alalla voisi olla 1.1 - 1.9bn euroa vuodessa. Pelkästään vakuuden puute voi estää 280,000: n 476,000-alan pk-yrityksiltä saamasta rahoituksen välittäjälainoja.

Kulttuuri- ja luovien alojen takausjärjestelyllä on mahdollisuus hyödyntää 600 miljoonaa euroa lainoina ja muina rahoitustuotteina pk-yrityksille ja mikro-, pienille ja keskisuurille organisaatioille kulttuuri- ja luovalla sektorilla. Takuujärjestelmää hallinnoi Euroopan sijoitusrahasto, komission puolesta.

Mitä komissio tekee varmistaakseen laajemman pääsyn sisältöön kaikkialla EU: ssa?

Joulukuussa 2015 komissio ehdotti uudet rajat ylittävää siirrettävyyttä koskevat säännöt osana Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia. Tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaiset, jotka ostavat tai tilaavat elokuvia, urheilulähetyksiä, musiikkia, sähköisiä kirjoja ja pelejä kotona, pääsevät niihin muihin EU-maihin matkustettaessa.

Myös joulukuussa, komissio antoi yksityiskohtaisia ​​tietoja tulevista toimenpiteistä mikä parantaa edelleen rajat ylittävää luovan sisällön saatavuutta. Näihin sisältyy:

• Televisio- ja radio-ohjelmien rajat ylittävän jakelun parantaminen verkossa;
• tukemalla oikeudenhaltijoita ja jakelijoita pääsemään sopimukseen lisensseistä, jotka sallivat rajat ylittävän pääsyn sisältöön, ja muiden jäsenvaltioiden kiinnostuneiden käyttäjien rajat ylittävistä pyynnöistä. Tässä yhteydessä voidaan harkita sovittelua tai vastaavia vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenetelmiä;
• kaupan ulkopuolella olevien teosten digitalisoinnin helpottaminen ja niiden saattaminen saataville verkossa, myös EU: n alueella.

Luova Eurooppa -ohjelman ja muiden politiikan välineiden avulla komissio myös:

• Edistetään edelleen välineitä, joilla tuodaan enemmän eurooppalaisia ​​teoksia yhtenäismarkkinoille, mukaan lukien tarjousvalmiiden luetteloiden luominen eurooppalaisista elokuvista auttamaan niitä saavuttamaan online-jakelijoita, lupakeskusten kehittäminen helpottamaan teosten lisensointia, joita ei vielä ole jotka ovat saatavilla tietyssä jäsenvaltiossa, ja teosten standarditunnisteiden laajempi käyttö. Yhteisten tunnisteiden käyttö auttaa löytämään oikeudenhaltijoita helpommin ja helpottaa lisensointia.
• tuetaan Internetin käyttäjille tarjottavien verkkohakuvälineiden eurooppalaisen aggregaattorin kehittämistä (ts. käytettävissä olevien laillisten tarjousten online-indeksointia), sekä edistetään julkisen rahoituksen tehostamista tekstityksen ja kopioinnin kehittämiseksi;
• tehostamaan vuoropuheluaan audiovisuaalialan kanssa laillisten tarjousten sekä elokuvien löydettävyyden ja löydettävyyden edistämiseksi (tulevassa yhteistyössä kansallisten elokuvarahastojen kanssa) löytää tapoja nykyisten eurooppalaisten elokuvien kestävämmälle käytölle (Euroopan elokuvafoorumin avulla) ) ja tutkia animaatiosektorin vaihtoehtoisia rahoitus-, tuotanto- ja jakelumalleja, jotka ovat skaalautuvia Euroopan tasolla (jäsennellyssä teollisuuden yhteistyöfoorumissa).

Kuinka tuleva audiovisuaali- ja mediapalveludirektiivin (AVMSD) tarkistaminen vaikuttaa eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin?

Osana Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, komissio päivittää EU: n audiovisuaalista mediaa koskevat säännöt jotta ne sopisivat 21: iin^st vuosisadalla. Ehdotus esitetään lähiviikkoina. Ehdotus vahvistaa erityisesti eurooppalaisten teosten velvoitteiden edistämistä tilauspalveluissa. Vaikka televisiolähetystoiminnan harjoittajat sijoittavat noin 20% liikevaihdostaan ​​eurooppalaiseen sisältöön, tämä luku on alle 1% tilauspalveluiden tarjoajille. Ehdotuksen tavoitteena on siis kannustaa uusia investointeja eurooppalaisiin teoksiin. Eurooppalaisilla on pääsy laajempaan valikoimaan eurooppalaisia ​​teoksia luetteloissa, ja tämä toimenpide lisää kulttuurista monimuotoisuutta ja lisää mahdollisuuksia luoville tekijöille Euroopassa.