Jännitteet #EastAsiassa ovat edelleen korkeat, asiantuntijat varoittavat

Huolimatta viimeaikaisista näennäisistä läpimurtoista Pohjois-Korean ydinkriisin ja Etelä-Kiinan merikriisin ratkaisemisessa, Itä-Aasian alueella on edelleen suuria jännitteitä, Aasian tutkimuslaitoksen keskiviikkona (24. tammikuuta) pitämän konferenssin asiantuntijoiden mukaan.

Turvallisuuskeskittymät Itä-Aasiassa, mukaan lukien Korean niemimaa, Taiwanin salmi, Etelä-Kiinan meri ja Itä-Kiinan meri, ovat olleet jo pitkään kovassa jännitteessä eivätkä todennäköisesti saavuta vakautta lähivuosina. Asiantuntijat huomauttivat, että kaikki riippuu siitä, löytävätkö Kiina ja Yhdysvallat, alueen kaksi tärkeintä toimijaa, joilla on erilaiset prioriteetit ja kiinnostuksen kohteet, tapa sovittaa yhteen.

"Konfliktit siirtyvät vain johonkin muuhun hotspotiin, koska taustalla oleva ongelma on, että Yhdysvallat ja Kiina eivät ole löytäneet tapaa hallita erimielisyyksiään", sanoi Tanskan kuninkaallisen puolustusopiston professori Liselotte Odgaard. Hän on julkaissut kaksi kirjaa Kiinan turvallisuusstrategiasta.

Viime kuukausien voimakkain konflikti on epäilemättä ollut Korean niemimaalla. Pohjois-Korean ydinkriisi meni erityisen kriittiseksi, kun Pohjois-Korea osoitti kykynsä laukaista ballistisia ohjuksia suorittamalla sarjan ohjustestit. Pohjois-Korean ylimmän johtajan Kim Jung Unin ja Donald Trumpin välinen aggressio myös kiristi tilannetta.

YK: n turvallisuusneuvosto otti joulukuussa 2017 käyttöön uudet pakotteet Pohjois-Koreaan, mukaan lukien öljysaarto, mutta usein Kiinaan ja Venäjään liittyvät rikkomukset ovat heikentäneet vaikutuksia. Tammikuun puolivälissä kahden Korean peräkkäisen kokouksen, joissa sovittiin yhteistyöstä 9. helmikuuta Etelä-Koreassa PyeongChangissa alkavien talviolympialaisten aikana, pidettiin läpimurtona. Mikään merkki ei kuitenkaan ole osoittanut, että Pohjois-Korea romahtaa Trumpin "maksimaalisen paineen" politiikan edessä, kun taas Kiinan sitoutuminen Pohjois-Koreaa koskeviin ankariin pakotteisiin on edelleen kyseenalainen.

"Kiina ei voi tehdä enempää", sanoi Renminin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Xinning Song pyöreän pöydän keskustelun aikana. Kiinan hallituksen retoriikan mukaisesti hän painotti, että Kiina on ainoa maa maailmassa, joka on ottanut käyttöön sanktioita liittolaisilleen viitaten vuonna 1961 allekirjoitettuun Kiinan ja Pohjois-Korean ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantoon.

Mainos

Yhdysvallat ilmoitti keskiviikkona uusista pakotteista kahdelle kiinalaiselle kauppayhtiölle, joita syytetään Pohjois-Korean aseiden tuotannon auttamisesta. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Hua Chunying sanoi, ettei hänellä ollut mitään tosiasiaa asiasta, mutta "Kiina vastustaa päättäväisesti kaikkia maita, jotka käyttävät omia lakejaan pitääkseen pitkäaikaista toimivaltaa kiinalaisissa yrityksissä tai yksityishenkilöissä".

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen erilainen tulkinta Itä-Aasian tilanteesta ilmeni myös kiistassa Etelä-Kiinan meren ja Taiwanin suvereniteetista, joka on tällä hetkellä itsenäinen mutta jonka Peking väittää itsepintaiseksi Kiinan provinssiksi.

Kiina väittää, että suurin osa Etelä-Kiinan merestä on "historiallinen alue", ja jatkaa "vapaan navigoinnin varmistamista" saarirakennuksella ja usein merivartiostolla. Yhdysvallat on myös säännöllisesti lähettänyt merivoimien aluksia alueelle ja molemmat osapuolet tuomitsivat toistensa sotatoimet. Viime marraskuussa Kiina sopi aloittavansa neuvottelut uudesta käytännesäännöstä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kanssa. Mahdollisen lopullisen sopimuksen odotetaan kuitenkin saavuttavan vuosia, ja sen tehokkuus on kyseenalaista.

Samalla kun maailma keskittyy Pohjois-Korean ydinkriisiin, Kiinan ja Taiwanin välinen jännite on kasvanut siitä lähtien, kun itsenäisyyttä ajava demokraattinen edistyksellinen puolue voitti Taiwanin presidentinvaalit vuonna 2016. Useiden sotilaallisten häirintöjen jälkeen Kiina 4. tammikuuta yksipuolisesti aktivoi M503-reitin, siviililentoreitin lähellä Taiwanin salmen keskilinjaa, ja aiheutti uusia kiistoja.

Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen syytti Kiinaa alueellisen turvallisuuden uhkaamisesta. "Kiinan ja Taiwanin kahdenvälisten suhteiden vahingoittaminen vahingoittaa myös Itä-Aasian turvallisuutta", sanoi Taipein edustuston edustaja Euroopan unionissa ja Belgiassa Harry Tseng torstaina Brysselissä pidetyssä konferenssissa.

Kiina vastasi, että Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö hyväksyi uuden reitin ja sitä tarvitaan Taiwanin luvalla. Kiinan parhaat virkamiehet varoittivat säännöllisesti, että kansan vapautusarmeija yhdistää Taiwanin sotilaallisella voimalla, jos saari yrittäisi erota tai jos Yhdysvallat lähettäisi laivastoja Taiwaniin. Virallisten siteiden puuttumisesta huolimatta Yhdysvallat on Taiwanin tärkein aseiden lähde.

Monilla länsimaisilla tutkijoilla on pessimistinen näkemys rauhasta ja vakaudesta Itä-Aasiassa Trumpin hallinnon diplomaattisen kokemattomuuden ja Kiinan kasvavan hegemonian takia alueella. Professori Song puolestaan ​​ilmaisi päinvastaisen mielipiteen. "Tällä hetkellä ei ole suurta ongelmaa", hän päätti puolustettuaan Kiinan kantaa Pohjois-Koreaan ja Etelä-Kiinan mereen.

Jaa tämä artikkeli: